Viheralalle kestävän
ympäristörakentamisen toimintamallit



Tiedote.
8.2.2017 ,Viherympäristöliitto ry



Viherympäristöliiton
valtakunnallisilla Viherpäivillä 8.2 julkistettiin kestävän
ympäristörakentamisen toimintamalli. Samassa tilaisuudessa Viherympäristöliitto
ry ja sen 10 jäsenyhdistystä allekirjoittivat kestävän ympäristörakentamisen
sitoumukset ja hyväksyivät viheralan eettiset pelisäännöt.



–  Laatimalla kestävän ympäristörakentamisen toimintamallit viherala
näyttää mallia muulle infra-alalle, miten kestävää kehitystä voidaan
konkreettisesti edistää. Se on oikeasti mahdollista, jos tilaaja aidosti
sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Tästä meillä on
hyvänä näyttönä Vihervuonna 2016 kestävän ympäristörakentamisen kriteerien
mukaisesti toteutettu Kaurialan Liikennepuiston peruskorjaus Hämeenlinnassa,
Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri Seppo Närhi toteaa.



Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallit on luotu Viherympäristöliitto
ry:n perustamassa hankkeessa. Mallien pohjana ovat amerikkalaiset Sustainable
SITES Initiative -kriteerit, joita on työpajoissa viheralan ammattilaisten
kanssa muokattu Suomen olosuhteita vastaaviksi.



–  Tilaajan ohella kohteen suunnittelija vaikuttaa tekemillään
ratkaisuilla muun muassa kohteen materiaalivalintoihin, toteutusmenetelmiin ja
ylläpidon intensiivisyyteen.



–  Rakentamisen ja ylläpidon vaiheissa työskentelymenetelmien
valinnalla, työkoneilla ja niiden kunnolla, hankintojen toteuttamisella ja
kasvillisuuden hoito-osaamisella on kaikille keskeinen vaikutus kestävän
kehityksen toteutumiseen, maisema-arkkitehti ja Kestävä ympäristörakentaminen
-hankkeen vetäjä Emilia Weckman muistuttaa.



Paikan lähtökohdista
eteenpäin



Kriteerit on ryhmitelty viiteen teemaan: Vesioloihin
liittyvät; Maaperään ja kasvillisuuteen; Käytettävien materiaalien valintaan;
Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmia
koskevat kriteerit sekä Energiasäästön, ilmanlaadun ja
ympäristön suojelemiseen
liittyvät kriteerit.



Kestävässä ympäristörakentamisessa merkittävän tekijän muodostaa paikka ja
sen asettamat lähtökohdat; vesiolot sekä maaperän ja kasvillisuuden
ominaisuudet. Rakentamisessa käytettävien materiaalien valinta, niiden
tuotanto, valinta ja kierrättäminen ovat yksi keskeinen kriteeriteema. Kaksi
viimeistä teemaa keskittyy hyvinvointiin, niin ihmisten kuin ympäristönkin:
ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökohtiin sekä energiansäästöön,
ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen.



–  Kestävän kehityksen mukainen toimintatapa vaatii ennen kaikkea
asennemuutosta sekä totuttujen käytäntöjen uudelleenajattelua. Projektin
yhteydessä on kerätty huomioita kriteerikohtaisesti liittyen nykyisiin niihin
liittyviin lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin. Tarkoituksena on vaikuttaa
ohjaaviin standardeihin, jotta kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
toimiminen on mahdollista nykyistä paremmin, Emilia Weckman kertoo.



Seuraavassa hankkeen vaiheessa työstetään työkaluja, esimerkiksi lomakkeita
ja tsekkauslistoja tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien
käyttöön.