14.2.2024
Suomalaiset viher- ja puutarha-alan järjestöt Taimistoviljelijät ry (TVY), Suomen Puutarhakauppiaat ry (SPK) ja Maisemasuunnittelijat ry (MAS) ovat valinneet vuoden trendikasvit 2024. Vuoden 2024 trendikasveissa on useita monikäyttöisiä kasveja. Niitä voi käyttää samanaikaisesti niin koriste- kuin hyötykasvina.
Trendikasvien valinnalla halutaan nostaa esiin kuluttajille mielenkiintoisia ja terveitä kasveja, joita on myös hyvin saatavilla kotimaisilta taimitarhoilta ja puutarhamyymälöistä.
Trendikasveiksi valitaan kasveja, jotka
- menestyvät hyvin suomalaisissa olosuhteissa. Valikoimassa on myös pohjoisiin olosuhteisiin sopivia kasveja ja lajikkeita.
- ovat ulkoasultaan edustavia
- eivät ole taudeille ja tuholaisille alttiita
- ovat kotipuutarhoissa helppohoitoisia ja käyttökelpoisia koristekasveina sekä hyötykasveina
- kuuluvat kotimaisten taimistojen valikoimiin ja joista on olemassa hyviä suomalaisia lisäyslähteitä.
Vuoden 2024 trendikasvit
PUUT: Koristeomenapuut – alkukesän runsaat kukkijat
Koristeomenapuut ovat komeimpia kukkivia lehtipuitamme. Niiden alkukesän näyttävä valkoinen tai punaisensävyinen kukinta tuo puutarhaan ja puistoon romanttista eksotiikkaa keräten ohikulkevien ihailevia katseita. Kukkiva koristeomenapuu on myös tärkeä ravinnonlähde ruokaa hakeville pörriäisille. Loppukesästä kukista muodostuu syömäkelpoisia, pieniä ja koristeellisia hedelmiä, jotka kelpaavat lisäravintona linnuille, oraville ja maahan pudotessaan myös muille puutarhan eläimille. Marjoista voi kokeilla valmistaa hilloa. Keskikesän runsaslehtisenä ja leveälatvuksisena puuna se tarjoaa sopivia pesä- ja suojapaikkoja linnuille.
Koristeominapuiden monipuolisesta laji- ja lajikevalikoimasta löytyy hienoja vaihtoehtoja katupuiksi, puistopuiksi ja eri kokoisten pihojen iloksi. Kokeilemisenarvoisia ovat muun muassa purppuraomenapuut ’Cowichan’ ja ’Rixi’, paratiisiomenapuu ’Dolgo’ ja ’Rescue’ sekä perinteikäs, sateenvarjolatvainen rautatieomenapuu ‘Hyvingiensis’.
PENSAAT: Heisiangervot – terveitä joka paikan pensaita
Heisiangervot ovat monikäyttöisiä, vaatimattomissakin oloissa kasvavia pensaita. Ne ovat terveitä, nopeakasvuisia ja helppohoitoisia joka paikan pensaita. Kasvumuodoltaan pyöreähkönä ja pystyhaaraisina ne soveltuvat hyvin pihan suoja- ja aidannepensaiksi. Heisiangervoja voidaan kasvattaa myös leikattuna aitana. Etenkin värikkäät heisiangervot sopivat huomiokasveiksi kasviryhmiin. Matalakasvuisia lajikkeita voi istuttaa esimerkiksi yksittäiskasviksi perennojen joukkoon. Heisiangervojen vahva juuristo sitoo hyvin maata, joten pensaita voidaan käyttää myös rinneistutuksissa.
Heisiangervot ovat näyttäviä koko kasvukauden, sillä ne puhkeavat lehteen aikaisin, kukkivat runsaasti kellanvalkoisin tai hennon roosan sävyin kesä-heinäkuussa ja pudottavat lehtensä myöhään syksyllä. Lehdettömiin pensaisiin jäävät koristeelliset siemenkodat ja punaruskeat versot tuovat väriä myös talvimaisemaan.
Hyväksi havaittuja ovat muun muassa vihreälehtinen lännenheisiangervo, kasvukauden aikana lehden väriä vaihtava ruskaheisiangervo ’Jefam’ (AMBER JUBILEE™), keltaheisiangervo ‘Minange’ (ANGEL GOLD ®) ja purppuraheisiangervo ‘Diabolo’.
KÖYNNÖKSET: Viiniköynnökset – oman viinitarhan alku
Enää ei tarvitse haaveilla Etelä-Euroopan viinitarhoista! Talvenkestävistä viiniköynnöksistä voi viinitarhahaaveita toteuttaa vaikka omassa puutarhassa, kasvihuoneessa tai parvekkeella. Satohaaveet voivat toteutua jo parin vuoden kuluttua istutuksesta, kun viiniköynnös istutetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja lämpöiseen paikkaan, jossa on paksu ja muheva multakerros. Isoon ruukkuun istutettuna viiniköynnöksen voi sijoittaa terassin ruukkupuutarhaan ja siirtää sen talvipakkasilta suojaisempaan paikkaan. Viiniköynnös on myös mainio pergolan komistaja, vaikkei runsasta satoa olisikaan tiedossa. Joillakin lajikkeilla on hieno syysväritys.
Latvialaiset ja venäläiset lajikkeet kuuluvat talvenkestävimpiin viiniköynnöksiin. Etelä-Suomessa voi kokeilla myös hieman arempia lajikkeita, jos suojaa ne kovimmilta pakkasilta. Oman viinitarhan voi perustaa esimerkiksi tarhaojukkaviineistä ’Zilga’ ja ’Supaga’ tai aitoviiniköynnöksen ja amurinviinin risteymästä ’Rondo’.
PERENNAT: Helppohoitoiset päivänliljat ja monikäyttöiset värimintut
Päivänliljat ovat saaneet nimensä siitä, että yksittäinen kukka kukkii noin päivän ajan. Monilla lajikkeilla kukinta-aika on kuitenkin pidempi. Ne ovat helppohoitoisia ja vaatimattomia perennoja, joilla on kaunis koko kasvukauden raikkaanvihreänä pysyvä lehdistö. Jo melko vaatimattomissakin oloissa päivänliljat lisääntyvät ja kukkivat runsaasti vuodesta toiseen. Ne kasvavat sekä aurinkoisilla että puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Auringossa kukinta on kuitenkin runsaampaa. Joidenkin lajikkeiden kukat sopivat myös salaatin sekaan. Niiden rapsakan makeahko maku antaa miellyttävän aromin perusvihersalaattiin.
Värimintut ovat voimakastuoksuisia perennoja. Niiden latvakukintoja ympäröivät ylälehdet värittyvät keltaisen tai punaisen sävyihin muodostaen näyttävän värikkään ”kukinnon”. Värimintut eivät ole oikeita minttuja, mutta samaan sukuun kuuluvina ne ovat yhtä käyttökelpoisia teeyrtteinä ja rohtokasveina. Varsinkin punaväriminttu on erinomainen teekasvi. Hienoaromisia lehtiä voi käyttää maustamaan muitakin juomia, ja ne sopivat myös salaattien ja liharuokien mausteeksi. Värimintuilla on lisäksi yskänärsytystä lievittävä vaikutus. Väriminttua on käytetty myös ilmavaivojen ja kuukautisvaivojen rohtona. Värimintut ovat loistava lisä mehiläisiä houkuttelevien mesikasvien joukkoon.
Päivänliljavalikoiman kokoamisen voi aloittaa esimerkiksi keltakukkaisista tarhapäivänliljoista ‘Apricot’ ja ’Fragant Treasure’, jonka kukat ovat syötäviä tai oranssinpunakukkaisista rusopäivänliljoista ‘Europa’, ‘Margaret Perry’ ja ’Sammy Russel’. Pörriäisiä houkuttelevaan puutarhaan kannattaa istuttaa esimerkiksi punaväriminttuja ja tarhaväriminttuja. Syyspäivänliljat vetävät perhosia puoleensa.
HYÖTYKASVIT: Mustikkaiset makea- ja marjasinikuusamat
Makeasinikuusamat ja marjasinikuusamat tekevät poikkeuksen kuusamakasvien suvussa, sillä niiden marjat ovat syötäviä toisin kuin muiden kuusamakasvien myrkylliset marjat. Makea- ja marjasinikuusamien myrkyttömät ja hyvänmakuiset marjat ovat niin ihmisten kuin lintujenkin herkkua. Makea- ja marjasinikuusamat muodostavat sinisiä, hieman mustikalta maistuvia pitkulaisen muotoisia marjoja. Aromikkaat marjat ovat erittäin ravinteikkaita ja sisältävät runsaasti flavonoideja. Marjat kypsyvät kesä-heinäkuussa. Marjoja voi hyödyntää kuten mustikkaa. Eri lajikkeiden välinen ristipölytys parantaa sadon laatua ja määrää.
Marja- ja makeasinikuusamat ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen. Tuoreessa maassa ne tuottavat kuitenkin tasalaatuisemman sadon. Kasvutavaltaan ne ovat tiheä- ja pystyoksaisia pensaita, joita voi käyttää myös pihan aidannekasveina. Jotkut lajikkeet soveltuvat matalan kasvutapansa ansiosta myös maanpeittopensaaksi. Makeasinikuusama tunnetaan myös nimellä hunajamarja.
LISÄTIETOJA:
Taimistoviljelijät – Platskoleodlarna ry,
Hanna Tajakka, info@taimistoviljelijat.fi, 040 860 9520
Maisemasuunnittelijat ry,
Kaisa Koskelin, kaisakoskelin@gmail.com, 040 552 3821
Suomen Puutarhakauppiaat ry,
Oili Sinilehto, info@puutarhakauppiaat.fi, 040 515 9715
Suomalainentaimi.fi-sivusto – Tietoa Suomessa tuotetuista monivuotisista kasveista
FinE-sivusto – Tietoa FinE-merkistä
Tiedotteessa mainittujen kasvien tieteelliset nimet löydät tästä:
Puut:
- paratiisiomenapuu ’Dolgo’ (Malus Prunifolia-Ryhmä ‘Dolgo’)
- purppuraomenapuu ‘Cowichan’ (Malus Purpurea-Ryhmä ’Cowichan’ FinE®)
- purppuraomenapuu ’Rixi’ (Malus Purpurea-Ryhmä ’Rixi’ FinE®)
- rautatieomenapuu ‘Hyvingiensis’ (Malus ‘Hyvingiensis’ FinE®)
Pensaat:
- lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius)
- ruskaheisiangervo ’Jefam’ (AMBER JUBILEE™) (Physocarpus opulifolius ’Jefam’/ AMBER JUBILEE™)
- keltaheisiangervo ‘Minange’ (ANGEL GOLD®) (Physocarpus opulifolius ‘Minange’/ ANGEL GOLD®)
- purppuraheisiangervo ‘Diabolo’ (Physocarpus opulifolius ‘Diabolo’)
Köynnökset:
- viiniköynnös ’Rondo’ (Vitis vinifera x amurensis ’Rondo’)
- tarhaojukkaviini ’Supaga’ (Vitis Labruscana-Ryhmä ’Supaga’)
- tarhaojukkaviini ’Zilga’ (Vitis Labruscana-Ryhmä ’Zilga’)
Perennat:
- punaväriminttu (Monarda didyma)
- tarhaväriminttu (Monarda Media-Ryhmä)
- rusopäivänilja ‘Europa’ (Hemerocallis fulva ‘Europa’)
- rusopäivänlilja ‘Margaret Perry’ (Hemerocallis fulva ‘Margaret Perry’)
- syyspäivänlilja (Hemerocallis citrina)
- tarhapäivänlilja ‘Apricot’ (Hemerocallis Hybrida-Ryhmä ‘Apricot’ FinE®)
- tarhapäivänlilja ‘Fragrant Treasure’ (Hemerocallis Hybrida-Ryhmä’Fragrant Treasure’)
- tarhapäivänlilja ‘Sammy Russell’ (Hemerocallis Hybrida-Ryhmä ‘Sammy Russell’)
Hyötykasvit:
- makeasinikuusama (Lonicera caerulea var. kamtschatica)
- marjasinikuusama (Lonicera caerulea var. edulis)
HUOM! Joillakin kasvilajikkeilla on puutarhakaupassa käytössä kaksi nimeä: alkuperäinen rekisteröity lajikenimi, joka merkitään heittomerkein ’Lajikenimi’ ja myöhemmin annettu kaupallisempi kauppanimi, joka merkitään isoin kirjaimin ja usein merkinnällä ® tai TM KAUPPANIMI®.
Liitteenä kuvat:
- KUVA 1: Purppuraomenapuu ’Rixi’ on löydetty Helsingin Lauttasaaresta. Vaaleahkon lilanpunainen kukinta on niin runsasta, että se peittää lehdet. Lehdet punertavat nuorina. Pieniä, punaisia hedelmiä kehittyy myös runsaasti. KUVA Jyri Uimonen
- KUVA 2: Heisiangervot ovat monikäyttöisiä pihojen ja puistojen peruspensaita. Värikäslehtiset lajikkeet tuovat pensasistutuksin uutta ilmettä. KUVA Ella Räty
- KUVA 3: Oman pienen viinitarhan voi perustaa pihalle, kasvihuoneeseen, terassille tai parvekkeella esimerkiksi ’Rondo’-lajikkeesta. KUVA Jyri Uimonen
- KUVA 4: Päivänliljan keltaiset ja oranssinpunaiset kellomaiset kukat tuovat väriä pihan aurinkoisimpaan kohtaan. Kukinta-ajan jälkeen kapean heinämäiset lehdet muodostavat raikkaan vihreän kasvuston. KUVA Ella Räty
- KUVA 5: Värimintut ovat perennapenkin monikäyttökasveja. Koristeellisuuden lisäksi niistä saa iloa tee-, mauste- ja rohdosaineksina. Värimintut ovat myös mainioita mesikasveja. KUVA Taimistoviljelijät ry:n kuvapankki
- KUVA 6: Makea- ja marjasinikuusamilla on aromikkaat, hieman mustikan makuiset, parin sentin pituiset ja pitkulaiset siniset marjat. Herkulliset marjat kelpaavat niin ihmisille kuin linnuille. Syötävien marjojen lisäksi tiheäoksainen ja matalakasvuinen makeasinikuusama ’Anja’ soveltuu myös puutarhan maanpeittopensaaksi. KUVA Jyri Uimonen